Kirjanpitolaki uudistui vuodelle 2016

Uudistettu kirjanpitolaki astui voimaan 1.1.2016. Uutta kirjanpitolaki tulee noudattaa tilikausilla, jotka alkavat 1.1.2016 tai sen jälkeen.

Uudistuksen myötä pienyrityksen rajat nousivat houmattavasti aikaisempaan lakiin verrattuna sekä uutena luokkana laissa on rajat mikroyrityksille. Mikroyrityksiä koskevat huojennetut liitetietovaatimukset.

Pienyritykset vaputuvat uudistuksen myötä konsernitilinpäätöksen laatimisesta, vaikka emoyhtiö jakaisi varoja.

Olennaisuuden periaate on ohjannut kirjanpitoa jo vanhan lain ja hyvän kirjanpitotavan mukaan. Uuteen lakiin olennaisuus on kirjattu tilinpäätösperiaatteeksi. Olennaisuusperiaate on merkityksellinen eritoten tulojen ja menojen jaksotusta sekä omaisuuserien arvostusta koskevissa kirjanpidollisissa ratkaisuissa.

Uuden lain mukaan pääomalaina voidaan kirjata omaan pääomaan, mikäli se täyttää omaa pääoman kriteerit. Näitä voivat olla mm. eräpäivättömyys, takasijaisuus ja lyhennyksen tai korkojen maksaminen voitonjakokelpoisilla varoilla.

Lähinnä suuryrityksiä koskeva uudistus liittyy mahdollisuuteen kirjata rahoitusleasingsopimukset taseeseen, vaikka yrityksellä ei ole sopimuksen kohteeseen esineoikeudellisessa mielessä omistusoikeutta.

 

Perintö- ja lahjaveron maksuajan pidennys sukupolvenvaihdoksissa voimaan 1.6.2015

Perintö- ja lahjaveron maksuajan pidentäminen sukupolvenvaihdoksissa tulee voimaan 1.6.2015.Muutoksen myötä näiden verojen maksuaika pitenee viidestä vuodesta kymmeneen vuoteen. Huojennussäännöksiin sisältyy mahdollisuus saada veron maksuaikaa pidennettäväksi, jos vero on vähintään 1 700 euroa. Tällöin vero määrätään maksettavaksi vähintään 850 euron suuruisina vuotuiserinä enintään viiden vuoden aikana. Maksuajan pidentämistä on vaadittava ennen verotuksen toimittamista. Maksuaika on koroton. Muuttunutta säännöstä sovelletaan, kun verovelvollisuus on alkanut 1.1.2015 tai sen jälkeen.

Tuotannollisten investointien poistot

Elinkeintotoimintaa toimintaa harjoittavan verovelvollisen on mahdollista tehdä tuotannollisista toimintaa varten tehdyistä vuosina 2013-2016 käyttöön otetuista tehdas- ja työpajarakennuksista sekä näissä käytettävien koneiden ja laitteiden hankintamenoista korotetut poistot. Lain soveltamisalaan kuuluvat mm. autokorjaamot, mutta eivät esimerkiksi voimalaitoikset tai kasvihuoneet.

Rakennusten osalta vähennyksen edelltyksenä on, että rakentaminen on aloitettu 1.1.2013 tai sen jälkeen ja käyttöönotto tapahtuu vuosina 2013-2016. Hankittujen laitteiden tulee olla uusia, käytety laitteet on jätetty lain soveltamisalueen ulkopuolelle. Koneita on käytettävä pääasiassa rakennuksen sisäpuolella, jotta ne kuuluvat lain soveltamisalaan. Vapaasti siirrettävistä koneista kuten, trukeista voidaan myöntää korotettu poisto, jos niitä ei käytetä pysyvästi ulkona.

Rakennusten osalta korotettu poisto voi olla enimmillään 14 % ja koneiden ja laitteiden osalta 50 %.  Jotta korotettu poisto voidaan myöntää tulee vähennyksen olla tehtynä myös yhtiön kirjanpidossa.

Yle-vero tilinpäätöksessä

Kirjanpitolautakunta on antanut lausunnon 1903 Yleisradioveron kirjanpidollisesta käsittelystä. Yleisradioveron määrän laskemisesta määrätään Yle-verolaissa. Lain mukaan Yle-veroa maksetaan kun yhteisön tulovero ylittää 50.000 euroa, jolloin veron määrä on 140 euroa lisättynä 0,35 % verottavan tulon 50 0000 euroa ylittävältä osalta. Veron enimmäismäärä on 3.000 euroa.

KILA:n mukaan on hyvän kirjanpitotavan mukaista esittää yleisradiovero tuloslaskelman ryhmässä ”liiketoiminnan muut kulut”. Mikäli yhteisön tulos pysyy edellisen vuoden tasolla ei myöskään Yle-veron osalta tapahdu olennaista muutosta. Tämän vuoksi KILA katsoo, että näissä tilanteissa yleisradiovero saadaan merkitä tilikauden kuluksi maksuunpantujen ennakkojen ja mahdollisten ennakon täydennysten suuruisena ilman, että lopullista veron määrää tulisi laskea suoriteperustetta vastaavalla tavalla. Jos taas yleisradioveron ennakon maksu osoittautuu perusteettomaksi tilikauden tappiollisuuden tai muun syyn takia, tulee maksettu määrä kirjanpidossa liiketoiminnan muiden kulujen vähennykseksi ja siirtosaatavaksi.

Elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8.1§:n 19 kohdan mukaan yleisradiovero on elinkeinotulosta vähennyskelpoinen meno.

Työkorvausta vai palkkaa?

Verohallinto julkaisi loppuvuodesta 2014 ohjeistuksen, jonka tarkoituksena on selventää milloin työstä maksettava korvaus on työkorvausta ja milloin palkkaa. Tällä on suuri merkitys niin korvauksensaajan kuin maksajankin kannalta. Ohjeen tarkoituksena on helpottaa pienten ja aloittevien yrittäjien ja yritysten toimintaa. Ohjeistuksen mukaan yrityksellä voi olla ainoastaan yksi  toimeksiantaja, jos yritys on muuten järjestänyt toimintansa asianmukaisesti yritystoiminnan harjoittamiseksi. Yrityksen tulee tällöin hoitaa esimerkiksi pakolliset vakuutukset ja ilmoittautua verohallinnon rekistereihin.

Tarkastelussa tulee ottaa huomioon työnteon tosiasialliset tunnusmerkit, joita ovat esimerkiksi sopimuksen sisältö, keneen lukuun työskennellään, työnjohto- ja valvontaoikeus, työskentelypaikka ja korvauksen peruste.

Metalliromun -ja jätteen myynnin käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Verohallinto on julkaissut ohjeen loppuvuodesta verovelvollisen velvollisuudesta soveltaa käännettyä arvonlisäveroa metalliromun- ja jätteen myynnissä. Ohjetta sovelletaan 1.1.2015 lähtien, kun myyjä harjoittaa romun myyntiä liiketoiminnan muodossa, eikä ole vapautettu verosta.

Käännettyä verovelvollisuutta sovelletaan myös, kun myydään tuotannon tai muun toiminnan sivutuotteena syntynyttä metalliromua- tai jätettä toiselle verovelvolliselle vastiketta vastaan. Siten uusi ohjeitus voi koskettaa myös konepajoja ja rakennusyrityksiä. Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan myös yksittäisiin tai satunnaisiin liiketaphtumiin. Metalliromun- ja jätteen käsite on sidottu tullin CN-nimikkeistöön. Käännetyn arvonlisäverotuksen piiriin saattaa kuulua esimerkiksi käyttökelvottoman teollisuuskoneen myynti.

Tilintarkastajan kanssa on hyvä käydä läpi esimerkiksi käänteistä arvonlisäverovelvollisuutta koskevat laskumerkintävaatimukset.

Edustuskulujen vähennysoikeudesta

Vuoden 2014 tilinpäätöksiä ja veroilmoituksia laadittaessa on huomiotava, että edustuskulut ovat kokonaan vähennyskelvottomia vuonna 2014. Vuodelle 2015 osittainen (50 %) vähennysoikeus palautui. Verottajan ohjeiden mukaan edustuskulut kohdistuvat aina yrityksen ulkopuolisiin tahoihin. Siten esimerkiksi työntekijän merkkipäivämuistaminen tai hallintoelinten kokouksista aiheutuneet kulut eivät ole luonteeltaan edustuskuluja. Edustuskulujen tulee aina liittyä liiketoimintaan. Edustuskuluina ei voida vähentää yrittäjän tai osakkaan yksityisiä elantomenoja.

Koulutusvähennyksen laskeminen

Mikäli yhtiö on laatinut koulutussuunnitelman ja täyttää muut koulutusvähennyksen saamisen edellytykset voi yhtiö hakea verotuksessaan koulutusvähennystä. Koulutusvähennys ei koske TVL-verotettuja yhtiöitä. Koulutusvähennys myönnetään työnantajalle, jonka lukuun tehdystä työstä maksetaan palkkaa. Vähennyksen perusteena on työntekijälle maksettu palkka. Huomioitavaa on, että  yrityksessä määräävässä asemassa oleva omistaja työskentelee omaan lukuunsa eikä siten ole työsuhteessa, jonka vuoksi tämän osalta ei täyty koulutusvähennyksen saamisen edellytyksiä.

Koulutuksen tulee kestää vähintään yksi tunti kerrallaan ja yksi koulutuspäivä muodostuu kuudesta koulutustunnista. Vain tehokas koulutusaika huomioidaan koulutuksen kestoa laskettaessa. Enimmillään koulutusvähennys myönnetään kolmelta päivältä vuodessa työntekijää kohti.

Koulutusvähennystä laskettaessa työttömyysvakuutusmaksun perustana oleva verovuoden palkkasumma jaetaan yhtiön keskimääräisellätyöntekijämäärällä, joka jaetaan 200:lla. Näin saatu keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä ja näin saatu tulo jaetaan kahdella

Lisävähennystä vaaditaan verotuksessa verolomakkeella 79.